maanantai 23. maaliskuuta 2020

5. Päivä ”Mistä sinä tulet ja mihin menet?”


    Piri Reisin eli Hadji Muhammadin kartta. On monesti epäilty, että olisimme sen takana. Hyvä on, tunnustan tuon tosiasian, mutta kartalla ei alun perin ollut mitään tekemistä Piri Reisin kanssa, kartta on vain kopion kopio. 1300-luvulla yksi kontaktihenkilöistämme oli Abu Abdullah Muhammad Ibn Battuta, hieno ja oppinut mies Marokosta. Hän sai meiltä alkuperäisen kartan, josta Piri Reisin kartta on kopioitu.
   Länsimainen historianopetuksenne on hieman liikaa maanosakeskeistä. Tuo marokkolainen oppinut teki 30 vuoden pituisen tutkimusmatkan ja matkusti yli 120000 kilometriä. Matka pituus on todellakin oikein, siinä ei ole ylimääräisiä nollia, mutta monestako historiankirjasta olet hänestä lukenut?

    Chung meni Liun luokse. ”Voisitko luetteloida kaikki tiedostot jotka, Samuel kävi läpi ja katso myös samalla onko hän tehnyt kirjamerkkejä. Tee lisäksi suora hakulista myös venäjäksi ja englanniksi, samat tiedostot löytyvät ainakin kolmella kielellä.”
   ”Selvä”, sanoi Liu ja meni päätteelle. Chung olisi halunnut tehdä tuon listauksen itse, mutta hänen mielestään oli parempi antaa Liulle tekemistä ja toisaalta Liulta ei jäisi mikään yksityiskohta huomaamatta.
    Muut kokoontuivat yhteen ja Chung kertoi listan olevan työn alla.
    ”Meidän pitää lukea kaikki läpi. En tiedä, mitä Samuel tarkoitti sillä kun hän sanoi vastauksen löytyvän Riin tiedostoista, mutta pienikin mahdollisuus siitä että voimme sen avulla päästä pois täältä tai selvittää syyn siihen miksi olemme tässä tilanteessa, on tutkittava tarkasti. Sinä Elem, mainitsit ensimmäisenä sanan teleportaatio ja Samuel tiesi Riin puhuneen siitä, myös hän itse mainitsi sen jopa tapahtuneen. Ei voi olla sattumaa, että kolmen eri maan kansalaiset päätyvät samaan johtopäätökseen, varsinkin kun kaksi heistä on jo kuollut.
    Koko teoria on uskomaton, mutta kun katsoo kameroiden välittämää kuvaa, ei mitään vaihtoehtoa voi sulkea pois. Se, että tämä paikka olisi itse Nibiru, on todella käsittämätön. Mikäli niin olisi tapahtunut, se tarkoittaisi sitä että olemme hajonneet jollain tasolla ja sitten olisimme taas atomi atomilta palautuneet kokonaisiksi, se on suorastaan huimaava ajatus.”
    Päivä jatkoi kulkuaan ja odottaessaan listan valmistumista, Elem istui hetken myös moduulissa. ”Sinäkö olet Nibiru”, hän mutisi katsellessaan kellertävää maisemaa. ”Mistä sinä tulet ja mihin menet?”
    Liu sai listauksen tehtyä ja teki niistä jokaiselle omat kopiot. Hiljaisuuden vallitessa kaikki alkoivat lukea eri päätteillä sitä valtavaa tietomäärää, jota Samuel oli ehtinyt päivän mittaan lukea. Chung aloitti niiden lukemisen lopusta alkuun päin, ajatellen että vastaus selvisi Samuelille juuri ennen käheää huudahdusta. Päivä oli lähes lopussa, kun kaikki olivat saaneet luettua tiedostot läpi ja kokoontuivat yhteen.
    ”Löysittekö mitään, joka voisi olla ratkaisun avain?” aloitti Chung.
     Kaikki kertoivat huomionsa ja löytyi yksi yhtenäinen huomio kaikilta. 30 minuuttia ennen huudahdustaan, Samuel oli lukenut kahta eri tiedostoa edestakaisin kuin verratakseen niiden tietoja ja sitten hän oli pysähtynyt 20 minuutin ajaksi.
    ”Jiang, katso löytyykö tuo ajanjakso sisäkameran nauhoituksesta. Katsotaan mitä hän tekee silloin, ehkä hän vain piti taukoa.”
    Pian nauha oli pyörimässä, kuva oli hieman takaoikealta mutta profiili näkyi selvästi. Samuelin sormi liikkui hiljalleen, vetäen tiedostoa alaspäin.  Kuvasta huomasi hyvin miten teksti, joka tosin ei erottunut kunnolla, siirtyi alaspäin ja pysähtyi, nousi ylös ja takaisin alas.
    Sitten tuli tuo pysähdys, Samuel kumartui eteenpäin aivan kuin hän ei olisi nähnyt tekstiä kunnolla, sitten hänen päänsä siirtyi takaisin ja hän nojautui hieman taaksepäin. Hänen vasen ranteensa nojasi eristettyyn putkeen ja sormet alkoivat soittaa sitä vasten kuin pianoa. Ne liikkuivat koko pysähdyksen ajan, jatkaen liikettään myös pysähdyksen jälkeen. Sen jälkeen näytti siltä kuin Samuel olisi vain hajamielisenä siirrellyt tekstiä, sillä hän ei edes seurannut sitä, vaan katseli myös näytön ohi.
    ”Se on tuossa, etsikää nuo molemmat kohdat joita Samuel luki. Hän ei torkahtanut, vaan oivalsi jotakin”, sanoi Chung.
   Pienen jäljityksen jälkeen nuo molemmat kohdat jaettiin kolmikielisinä versioina kahdelle eri näytölle. Samuel oli palanut kohtaan, jossa Ri oli tehnyt muistiinpanoja atomin rakenteesta, sen kahdenlaisista kvarkeista ja elektroneista sekä sen rakenteiden vuorovaikutuksesta. Lisäksi siinä oli tutkimustuloksia kvanttiteleportaatiosta ja siitä miten hiukkaset lomittuvat ja jakavat tietoja keskenään.
    Erityishuomio oli sillä seikalla että muutettaessa yhden ominaisuuksia, ne vaikuttavat saman tien kaikkiin ja ne voivat olla ajasta riippumattomia. Muutos on niin nopea, ettei sitä voi ajallisesti mitata. Siinä oli myös huomioita kahden eri tutkimushaaran teleportaatiotutkimuksista, koskien fotoneja ja atomeja. Lisäksi oli kappale kvanttibitistä eli kubitista ja sen mahdollisuuksista tiedonsiirrossa. Sillä oli jo tehty onnistuneita kokeita, sen hauraudesta huolimatta.
   Kohdassa, johon Samuel oli jumittunut, luki seuraavaa: Kun fotoni lomittuu lähtöatominsa kanssa se säilyttää kaiken kvantti-informaation, jonka atomi sisältää. Yksittäisellä atomilla ei ole muistia, mutta yhdessä niiden sisältämä informaatio sisältää kaiken tiedon, ja teleportaationa lähetetty ihminen olisi täydellinen klooni kaikkine muistoineen, aina persoonallisuuttaan myöten.
   Jos ihminen pystytään teleporttaamaan, on muistettava että hän on vain kopio ja alkuperäinen jää lähtöpisteeseen. Lisäksi Rii oli pohtinut, voisiko kvanttitilaan päästä myös silloin jos värähtelytila on oikea.  Värähtelymoottoritestejä pitäisi laajentaa myös muille taajuuksille. Sillä jo se, että rottatesteissä putki tyhjeni välillä, oli jotain kiehtovaa, aivan kuin olisi tapahtunut lyhytkestoinen teleportaatio.  
    Mahdollisuus, että pelkästään värähtelytaajuutta muuttamalla voisi siirtää ihmisiä tai esineitä, mullistaisi kaiken. Siihen tuo kappale loppui.
   ”Oliko tuossa tosiaan kaikki?” kysyi Chung.
   ”Siinä kaikki. Samuel suurensi tekstiä lopussa jo valtavasti. Kohta on ehdottomasti tuo”, Liu totesi.
   ”Hyvä on, mutta en halua mielipiteitänne juuri nyt, sillä olemme kaikki väsyneitä ja ajatuksemme puuroutuvat. Jiang, pysäytä gyroskoopin automatiikka ja säädä alus niin, että wc jää alas. Silloin useimmat uniasemat ja päänäyttö ovat alhaalla ja jos tarvitsemme jotain työpistettä, pyöräytetään ne tarvittaessa alas.”
    Pyörähdyksen loputtua Elem puhkesi nauruun. Jiang palasi takaisin hohotuksen edelleen jatkuessa ja hän loi katseen kohti Chungia.
   ”Mitä nyt?”
   ”Katsokaa”, sanoi Elem ja osoitti kohti verstasta.
     Sen keskellä oli juoksumatto, johon taikonautit normaalisti kiinnittyvät vahvoilla kumilenkeillä pystyäkseen juoksemaan painottomassa tilassa.
    Oli tosiaan niin että nyt, ensimmäistä kertaa, aluksen kuntokeskus oli kokonaan alhaalla. Chung ei kuitenkaan ymmärtänyt lainkaan tuon hohotuksen syytä.
   ”Mitä ihmeellistä tuossa on?” hän kysyi.  
    ”Ajattelin vain, että jos en saa unta, voi lähteä lenkille.”   
    ”Aha, univelka saa jo kaiken näyttämään hauskalta, siitä vaan mutta älä tömistele.”
   Elem repesi uudestaan: ”Tömistele... millä, luuletko minun 10 kilon massani riittävän siihen tässä painovoimassa?”
     Hohotus vaimeni väsyneeksi hihitykseksi, kun Chung toivotti kaikille hyvää yötä.