1300-luvulla tunnetuin alkemisti oli Nicholas Flamel, joka väitti löytäneensä myös Viisasten kiven. Tietotaitonsa hän kertoi saaneensa kirjasta, jonka tuntematon muukalainen hänelle antoi. Emme ole jakaneet suoraa tietoa, vastasimme ainoastaan kysymyksiin joita meille osattiin esittää ja olimme todella uteliaita näkemään miten te ne omaksutte.
Muinaishistorianne on täynnä uusia oivalluksia, jotka tosin ovat usein kirjautuneet aivan oudoilla käsitteillä, sekoittuen jopa osaksi eri uskontoja. Nimen antaminen käsitteelle, jolla ei ole vastiketta, on hankalaa. Esimerkiksi, miten olisit kuvaillut painovoimaa 2000 vuotta sitten? Vanhoissa teksteissänne on valtavasti kuvailtuna keksintöjä ja niiden toimintaperiaatteita, joita kaikkia ette vain ole vielä osanneet hyödyntää, sillä käsitteet ovat outoja.
Annan yhden esimerkin siitä miten erilaiset käsitteet ovat avautuneet teille. Propulsiomoottori, joka on tavallaan suihkuturbiini, ohjeet löytyvät intialaisista sanskritin kielellä olevista Veda-kirjoista, joissa kuvaillaan Vimana-nimisiä lentolaitteita. Saksalaiset poimivat kyseisen moottorin valmistusohjeen noista eepoksista. Myös hakaristin alkuperä löytyy Veda-kirjoista. Shakti on kosmisen voiman ja energian symboli. Monet uudet ja mullistavat keksinnöt 30 - 40-luvulla perustuivat vanhoihin teksteihin sekä niiden tulkintoihin. Tutkikaa mitä kaikkea saksalaiset kehittivät ja kuinka mullistavia nuo keksinnöt olivat silloin, tieteellinen harppaus oli valtava.
Chung istui jo teellä Jiangin kanssa, kun Elem heräsi ja pian myös hän liittyi joukkoon. Kasvoista huomasi, ettei juuri kukaan ollut nukkunut kunnolla.
”Huomenta, missä Liu on?” Jiang osoitti luukkua, joka johti moduuliin.
”Sait kyllä melkoisen hämmennyksen eilen aikaan. Juuri kun luulimme että jollekin kysymykselle löytyy vastaus, niin niitä tulee vain lisää.”
”Mitä, tarkoitatko minun ufo-kokemuksiani?”
”Ei, älä yritä. Se, että me itse olisimme Nibiru, on suorastaan absurdia. Pahinta on se, että tuota ajatusta ei voi noin vain sulkea mielestään pois, sillä siinä on jotakin joka sopii tähän tilanteeseen”, aloitti Chung Jiangin nyökätessä hyväksyvästi.
”Hullut”, kuului heidän takanaan. Liu oli tullut moduulista ja hakeutui istumaan hieman kauemmaksi toisista.
”Yritä järkeistää tätä, niin että mekin ymmärrämme ja yritetään sulkea pois eri vaihtoehtoja”, Chung jatkoi.
”Hyvä on, minä yritän”, aloitti Elem. ”Yhdyn Samuelin päätelmään siitä, että teleportaatio on tosiasia. Se, miten hän tuon havainnon itselleen vahvisti, sitä emme tiedä. Mitä muuta me oikeastaan tiedämme teleportaatiosta, kuin sen että se on onnistunut muun muassa lasersäteellä. Kaikki muu tietämyksemme on lähinnä tieteisfiktiota. Oletetaan esimerkiksi, että teleporttaamme kahvikupin Marsiin ja hups, se on siellä. Mutta mitä tapahtuu, jos teleporttaamme sen ilman määränpäätä? Missä se silloin olisi? Kulkeeko se hiukkasvirtana siellä täällä ilman määränpäätä, en usko. Tässä maailmankaikkeudessa on omat lakinsa, myös sille miten kaikki toimii, enkä usko että me ihmiset voisimme noita lakeja muuttaa.”
Oli hetken hiljaista ja kun kukaan ei kysynyt mitään, Elem jatkoi: ”Tuo hiukkasvirta hakeutuu luonnonlakien mukaisesti paikoilleen, juuri niin uskon meille käyneen. Tämä tahaton teleportaatio ilman päämäärää, loi tämän paikan jossa nyt olemme. Me itse aiheutimme Nibirun syntymisen.”
”Huikea päätelmä, mistä sinä näitä oikein kaivat? Minä en pystysi tuollaisiin ajatusjuoksutuksiin”, totesi Chung.
Ennen kuin Elem ehti vastata, huusi Liu väliin: «Nibiru, Nibiru, no mikä se Nibiru on, jota lähdimme tutkimaan?”
Elem kohautti kulmiaan ja antoi vastauksensa kaikille: ”Vaikka näytän satamajätkältä, kolmannen kierroksen ahtaajalta ilman tulevaisuutta ja kutsutte välillä minua myös papaksi, ette saa minua kirjoja lukemattomaksi hampuusiksi. Olinpa sitten avaruudessa tai maassa, ajatukseni ovat aina sivunneet maailmankaikkeutta ja sen rakennetta. Lisäksi, vaimoni kuoltua, ollessani itsekin vielä nuori, en ole sen jälkeen yhteiselämää kenenkään kanssa vakavasti aloittanut. Vapaa-aikani on ollut itsenäistä, olen täyttänyt iltani musiikilla ja kirjoilla.”
Chung kohotti kätensä: ”Pyydän anteeksi Liun puolesta, emme epäile sinua ja mielestäni päättelit kokonaisuuden niin hyvin kuin se tällä hetkellä on mahdollista. Uskomattomuudestaan huolimatta siinä on logiikkaa, joka voisi selittää nykyisen tilanteemme, mutta miten tuohon ajatusmalliisi sopivat Riin ja Samuelin kuolemat, varsinkin Samuelin nopea ikääntyminen hetkessä?” Samalla hän katsoi merkitsevästi Elemiä, kuin sanoen jättäneensä tarkoituksella mainitsematta tämän antaman ennustuksen siitä, että Liu olisi seuraava.
Elem rykäisi: ”Minä yritän. Tuon pohtiminen ja sovittaminen kokonaisuuteen vei minulta lähes yöunet ja ajatukseni olivat välillä aivan umpikujassa. Se, että Samuel palasi tuohon kohtaan takaisin, antoi ajatuksen”. Samalla Elem nyökkäsi kohti näyttöä, jolla oli edelleen nuo Samuelin lukemat, kaksi viimeistä kappaletta esillä.
”Kun yhdessä osassa tapahtuu muutos, se vaikuttaa saman tien kaikkiin. Mietin syytä siihen, miksi Samuel palasi juuri tuohon kohtaan. Sillä oli jotain erityistä merkitystä hänelle ja se sai hänet vakuuttumaan siitä, että teleportaatio on todellakin tapahtunut. Me kaikki tiedämme Einsteinin suhteellisuusteorian, E=mc2, josta juontuu myös se ajatus, että aika hidastuu kun lähestytään valonnopeutta ja aika Maassa kulkisi nopeammin kuin lähes valonnopeutta matkustavalla. Entä jos valonnopeus hidastuisi eikä olisi vakio, mitä silloin tapahtuisi, vanhenisiko avaruudessa oleva nopeammin kuin Maassa oleva?”
Tuli jälleen hiljaista ja Chung vilkaisi Jiangia, Liun istuessa edelleen kuin toteemipatsas.
”Miten Samuelin teoria liittyy tuohon Riin tekstiin? Hän sanoi meidän olevan kopioita”, aloitti Elem.
”Hullut”, huusi Liu väliin ja lähti takaisin moduuliin.
Elem jatkoi kuin ei olisi kuullut lainkaan Liun välihuutoa: ”Alkuperäinen ja kopio, oikeastaan tuo kopio on kyllä aivan väärä sana. Olemme niin aitoja kuin vain on mahdollista, en vain keksi sanaa sille kuinka ja miten meitä kuvailisin. Joka tapauksessa, meidän pitäisi olla salamannopeassa vuorovaikutuksessa alkuperäisen itsemme kanssa, jotta teleportaatio säilyisi ja kaikki muutokset olisivat yhtäaikaisia. Nyt tuo yhteys ei toimi niin kuin sen pitäisi, informaatio tulee kyllä tänne mutta yhtenä ryöppynä, se ilmeisesti aiheuttaa nopean ikääntymisen. Tämä saattaa johtua siitä, että ilmeisesti valonnopeus meidän ympärillämme on eri kuin Maassa.”
”Miten ihmeessä olet päätynyt tuohon johtopäätöksen eri valonnopeudesta?” kysyi nyt Chung.
Ennen kun Elem vastasi, hän nousi ja otti naposteltavaa yläpuolella sijaitsevasta lokerikosta, tarjoten niitä myös muille.
”Minun täytyy jälleen koukata tieteisfiktion kautta, jossa on usein pohdittu aikamatkustamista ja sen paradokseja. Esimerkkinä vaikkapa se, voiko ihminen tervehtiä nuorempaa itseään, mikäli hän pystyisi matkustamaan ajassa. Mielestäni nyt on vastaava tilanne. Voiko klooni tervehtiä itseään, ja äkkiseltään tuntuu että miksipä ei. Luulen kuitenkin luonnonlakien estävän tuollaisen kohtaamisen. Me olemme ehkä parhaillaan tuolla jossakin, matkalla tännepäin. Kuvittele että radio räsähtäisi juuri nyt ja sinä Chung, kuulisit oman äänesi. Täällä Dragon, kuuleeko kukaan? Mitä sinä vastaisit itsellesi?”
Chung pudisteli päätään. ”Hurja ajatus”, hän totesi ”jatka ihmeessä.”
”Olemme tavallaan aikamatkalaisia, ja vaikka elämmekin nykyhetkessä, meidän tila-aikamme ei vain ole sama kuin Maassa. Tämä kulunut viikko on ollut meille aivan normaali, mutta entä jos Maasta katsoen olemme olleet täällä jo vuosia, tai jopa vuosituhansia? Emme välttämättä ole edes samankokoisia alkuperäisen itsemme kanssa, ja kuvitelkaa jos alkuperäinen olisi kuin päästäinen meidän rinnallamme tai toisinpäin. Toisella sydän väpättäisi nopeasti lyhyen elämän ajan, samalla kun toisen sydämenlyönnit olisivat kuin rauhallisia maininkeja. Sydämenlyöntejä olisi molemmilla elämänsä aikana yhtä monta ja myös itse elämä olisi yhtä pitkä, mutta jos nämä aikatasot pystyisi asettamaan rinnakkain, toinen eläisi kolme kuukautta ja toinen 80 vuotta.”
Kuten aina, Elem sai jälleen aikaan syvän ja pitkän hiljaisuuden ja kesti todella pitkään ennen kuin Chung vastasi.
”Ja minä kun luulin, että eilen aiheuttamasi hämmennys oli tulivuoren huippu. Tänään minun ajatukseni ovat kuin sulaa laavaa.”
Palaveri oli päättynyt ja päivä jatkoi kulkuaan, muutamia hajanaisia keskusteluja kuului siellä täällä. Liu oli linnoittautunut moduuliin, hakien välillä vain syötävää, eikä Elem edes pyrkinyt omalle vakiopaikalleen.
Yhdessä vaiheessa Chung palasi vielä Riin kuolemaan: ”Miten se mahtuu sinun ajatusmalliisi?” hän kysyi.
”Kasvot jotka näin olivat kuin muumion, mutta hän oli ehdottomasti vanhentunut ennen kuolemaansa. Se, että nesteet olivat ruumiin ulkopuolella, liittyi jotenkin siihen, että teleportaation informaatio katkesi kesken laukaisun. Muuta en osaa sanoa”, vastasi Elem.
Loppupäivänä ei enää tapahtunut mitään erikoista ja päivä kulki iltaansa.
Muinaishistorianne on täynnä uusia oivalluksia, jotka tosin ovat usein kirjautuneet aivan oudoilla käsitteillä, sekoittuen jopa osaksi eri uskontoja. Nimen antaminen käsitteelle, jolla ei ole vastiketta, on hankalaa. Esimerkiksi, miten olisit kuvaillut painovoimaa 2000 vuotta sitten? Vanhoissa teksteissänne on valtavasti kuvailtuna keksintöjä ja niiden toimintaperiaatteita, joita kaikkia ette vain ole vielä osanneet hyödyntää, sillä käsitteet ovat outoja.
Annan yhden esimerkin siitä miten erilaiset käsitteet ovat avautuneet teille. Propulsiomoottori, joka on tavallaan suihkuturbiini, ohjeet löytyvät intialaisista sanskritin kielellä olevista Veda-kirjoista, joissa kuvaillaan Vimana-nimisiä lentolaitteita. Saksalaiset poimivat kyseisen moottorin valmistusohjeen noista eepoksista. Myös hakaristin alkuperä löytyy Veda-kirjoista. Shakti on kosmisen voiman ja energian symboli. Monet uudet ja mullistavat keksinnöt 30 - 40-luvulla perustuivat vanhoihin teksteihin sekä niiden tulkintoihin. Tutkikaa mitä kaikkea saksalaiset kehittivät ja kuinka mullistavia nuo keksinnöt olivat silloin, tieteellinen harppaus oli valtava.
Chung istui jo teellä Jiangin kanssa, kun Elem heräsi ja pian myös hän liittyi joukkoon. Kasvoista huomasi, ettei juuri kukaan ollut nukkunut kunnolla.
”Huomenta, missä Liu on?” Jiang osoitti luukkua, joka johti moduuliin.
”Sait kyllä melkoisen hämmennyksen eilen aikaan. Juuri kun luulimme että jollekin kysymykselle löytyy vastaus, niin niitä tulee vain lisää.”
”Mitä, tarkoitatko minun ufo-kokemuksiani?”
”Ei, älä yritä. Se, että me itse olisimme Nibiru, on suorastaan absurdia. Pahinta on se, että tuota ajatusta ei voi noin vain sulkea mielestään pois, sillä siinä on jotakin joka sopii tähän tilanteeseen”, aloitti Chung Jiangin nyökätessä hyväksyvästi.
”Hullut”, kuului heidän takanaan. Liu oli tullut moduulista ja hakeutui istumaan hieman kauemmaksi toisista.
”Yritä järkeistää tätä, niin että mekin ymmärrämme ja yritetään sulkea pois eri vaihtoehtoja”, Chung jatkoi.
”Hyvä on, minä yritän”, aloitti Elem. ”Yhdyn Samuelin päätelmään siitä, että teleportaatio on tosiasia. Se, miten hän tuon havainnon itselleen vahvisti, sitä emme tiedä. Mitä muuta me oikeastaan tiedämme teleportaatiosta, kuin sen että se on onnistunut muun muassa lasersäteellä. Kaikki muu tietämyksemme on lähinnä tieteisfiktiota. Oletetaan esimerkiksi, että teleporttaamme kahvikupin Marsiin ja hups, se on siellä. Mutta mitä tapahtuu, jos teleporttaamme sen ilman määränpäätä? Missä se silloin olisi? Kulkeeko se hiukkasvirtana siellä täällä ilman määränpäätä, en usko. Tässä maailmankaikkeudessa on omat lakinsa, myös sille miten kaikki toimii, enkä usko että me ihmiset voisimme noita lakeja muuttaa.”
Oli hetken hiljaista ja kun kukaan ei kysynyt mitään, Elem jatkoi: ”Tuo hiukkasvirta hakeutuu luonnonlakien mukaisesti paikoilleen, juuri niin uskon meille käyneen. Tämä tahaton teleportaatio ilman päämäärää, loi tämän paikan jossa nyt olemme. Me itse aiheutimme Nibirun syntymisen.”
”Huikea päätelmä, mistä sinä näitä oikein kaivat? Minä en pystysi tuollaisiin ajatusjuoksutuksiin”, totesi Chung.
Ennen kuin Elem ehti vastata, huusi Liu väliin: «Nibiru, Nibiru, no mikä se Nibiru on, jota lähdimme tutkimaan?”
Elem kohautti kulmiaan ja antoi vastauksensa kaikille: ”Vaikka näytän satamajätkältä, kolmannen kierroksen ahtaajalta ilman tulevaisuutta ja kutsutte välillä minua myös papaksi, ette saa minua kirjoja lukemattomaksi hampuusiksi. Olinpa sitten avaruudessa tai maassa, ajatukseni ovat aina sivunneet maailmankaikkeutta ja sen rakennetta. Lisäksi, vaimoni kuoltua, ollessani itsekin vielä nuori, en ole sen jälkeen yhteiselämää kenenkään kanssa vakavasti aloittanut. Vapaa-aikani on ollut itsenäistä, olen täyttänyt iltani musiikilla ja kirjoilla.”
Chung kohotti kätensä: ”Pyydän anteeksi Liun puolesta, emme epäile sinua ja mielestäni päättelit kokonaisuuden niin hyvin kuin se tällä hetkellä on mahdollista. Uskomattomuudestaan huolimatta siinä on logiikkaa, joka voisi selittää nykyisen tilanteemme, mutta miten tuohon ajatusmalliisi sopivat Riin ja Samuelin kuolemat, varsinkin Samuelin nopea ikääntyminen hetkessä?” Samalla hän katsoi merkitsevästi Elemiä, kuin sanoen jättäneensä tarkoituksella mainitsematta tämän antaman ennustuksen siitä, että Liu olisi seuraava.
Elem rykäisi: ”Minä yritän. Tuon pohtiminen ja sovittaminen kokonaisuuteen vei minulta lähes yöunet ja ajatukseni olivat välillä aivan umpikujassa. Se, että Samuel palasi tuohon kohtaan takaisin, antoi ajatuksen”. Samalla Elem nyökkäsi kohti näyttöä, jolla oli edelleen nuo Samuelin lukemat, kaksi viimeistä kappaletta esillä.
”Kun yhdessä osassa tapahtuu muutos, se vaikuttaa saman tien kaikkiin. Mietin syytä siihen, miksi Samuel palasi juuri tuohon kohtaan. Sillä oli jotain erityistä merkitystä hänelle ja se sai hänet vakuuttumaan siitä, että teleportaatio on todellakin tapahtunut. Me kaikki tiedämme Einsteinin suhteellisuusteorian, E=mc2, josta juontuu myös se ajatus, että aika hidastuu kun lähestytään valonnopeutta ja aika Maassa kulkisi nopeammin kuin lähes valonnopeutta matkustavalla. Entä jos valonnopeus hidastuisi eikä olisi vakio, mitä silloin tapahtuisi, vanhenisiko avaruudessa oleva nopeammin kuin Maassa oleva?”
Tuli jälleen hiljaista ja Chung vilkaisi Jiangia, Liun istuessa edelleen kuin toteemipatsas.
”Miten Samuelin teoria liittyy tuohon Riin tekstiin? Hän sanoi meidän olevan kopioita”, aloitti Elem.
”Hullut”, huusi Liu väliin ja lähti takaisin moduuliin.
Elem jatkoi kuin ei olisi kuullut lainkaan Liun välihuutoa: ”Alkuperäinen ja kopio, oikeastaan tuo kopio on kyllä aivan väärä sana. Olemme niin aitoja kuin vain on mahdollista, en vain keksi sanaa sille kuinka ja miten meitä kuvailisin. Joka tapauksessa, meidän pitäisi olla salamannopeassa vuorovaikutuksessa alkuperäisen itsemme kanssa, jotta teleportaatio säilyisi ja kaikki muutokset olisivat yhtäaikaisia. Nyt tuo yhteys ei toimi niin kuin sen pitäisi, informaatio tulee kyllä tänne mutta yhtenä ryöppynä, se ilmeisesti aiheuttaa nopean ikääntymisen. Tämä saattaa johtua siitä, että ilmeisesti valonnopeus meidän ympärillämme on eri kuin Maassa.”
”Miten ihmeessä olet päätynyt tuohon johtopäätöksen eri valonnopeudesta?” kysyi nyt Chung.
Ennen kun Elem vastasi, hän nousi ja otti naposteltavaa yläpuolella sijaitsevasta lokerikosta, tarjoten niitä myös muille.
”Minun täytyy jälleen koukata tieteisfiktion kautta, jossa on usein pohdittu aikamatkustamista ja sen paradokseja. Esimerkkinä vaikkapa se, voiko ihminen tervehtiä nuorempaa itseään, mikäli hän pystyisi matkustamaan ajassa. Mielestäni nyt on vastaava tilanne. Voiko klooni tervehtiä itseään, ja äkkiseltään tuntuu että miksipä ei. Luulen kuitenkin luonnonlakien estävän tuollaisen kohtaamisen. Me olemme ehkä parhaillaan tuolla jossakin, matkalla tännepäin. Kuvittele että radio räsähtäisi juuri nyt ja sinä Chung, kuulisit oman äänesi. Täällä Dragon, kuuleeko kukaan? Mitä sinä vastaisit itsellesi?”
Chung pudisteli päätään. ”Hurja ajatus”, hän totesi ”jatka ihmeessä.”
”Olemme tavallaan aikamatkalaisia, ja vaikka elämmekin nykyhetkessä, meidän tila-aikamme ei vain ole sama kuin Maassa. Tämä kulunut viikko on ollut meille aivan normaali, mutta entä jos Maasta katsoen olemme olleet täällä jo vuosia, tai jopa vuosituhansia? Emme välttämättä ole edes samankokoisia alkuperäisen itsemme kanssa, ja kuvitelkaa jos alkuperäinen olisi kuin päästäinen meidän rinnallamme tai toisinpäin. Toisella sydän väpättäisi nopeasti lyhyen elämän ajan, samalla kun toisen sydämenlyönnit olisivat kuin rauhallisia maininkeja. Sydämenlyöntejä olisi molemmilla elämänsä aikana yhtä monta ja myös itse elämä olisi yhtä pitkä, mutta jos nämä aikatasot pystyisi asettamaan rinnakkain, toinen eläisi kolme kuukautta ja toinen 80 vuotta.”
Kuten aina, Elem sai jälleen aikaan syvän ja pitkän hiljaisuuden ja kesti todella pitkään ennen kuin Chung vastasi.
”Ja minä kun luulin, että eilen aiheuttamasi hämmennys oli tulivuoren huippu. Tänään minun ajatukseni ovat kuin sulaa laavaa.”
Palaveri oli päättynyt ja päivä jatkoi kulkuaan, muutamia hajanaisia keskusteluja kuului siellä täällä. Liu oli linnoittautunut moduuliin, hakien välillä vain syötävää, eikä Elem edes pyrkinyt omalle vakiopaikalleen.
Yhdessä vaiheessa Chung palasi vielä Riin kuolemaan: ”Miten se mahtuu sinun ajatusmalliisi?” hän kysyi.
”Kasvot jotka näin olivat kuin muumion, mutta hän oli ehdottomasti vanhentunut ennen kuolemaansa. Se, että nesteet olivat ruumiin ulkopuolella, liittyi jotenkin siihen, että teleportaation informaatio katkesi kesken laukaisun. Muuta en osaa sanoa”, vastasi Elem.
Loppupäivänä ei enää tapahtunut mitään erikoista ja päivä kulki iltaansa.